tiistai 31. elokuuta 2010

Edistystä ja murinaa

En ole itse vieläkään reissun jälkeen päässyt tontille. Huomenna lienee poikkeus, joka tullee toistumaan taas viikonloppuun asti. Mutta isäntä on nyt ollut pari päivää apujoukkojen kanssa touhuamassa ja jälki näkyy! Koitan tutkia kuvia lähietäisyydeltä ja ihastelen, mutta mutta... Laitetaanpas näkyviin muillekin.

Lasitiilet ovat paikallaan! Ja valo loistelee jo mukavasti läpi. Hyvällä mielikuvituksella sitä voi jo miettiä, miten kivalta tuo valmiina näyttää. :P Tummat laatat seinässä, vuolukivitakka edessä ja halogeenit katossa. Ja keittiöstä loistaa valo lasitiilten läpi (tai vaihtoehtoisesti takan reunustoilla olevien kynttilöiden valo tuikkii keittiöön). Kovin olen tyytyväinen tähän ideaamme. :)

Suihkuhuoneessa mahtuu kyykistelemään!! Ei se olekaan niin pieni. ;) No onhan se oikeasti aika pieni, mutta kyllä siihen mahtuu suihkuttelemaan.

Ja sitten hieman vanhempia kuvia, joita on jäänyt laittamatta.

Mäntsälässä on elämää. Tässä minulle allergiselle sopiva kotieläin. :)

Tässä fiksaillaan lumiesteitä sopivaan mittaan.

Mäntsälän asema melkein kiven heiton päässä... Katolta. (Kannattaa suurentaa kuva klikkaamalla... Muutoin voi hieman ihmetellä mimmoisia heittokäsiä täältä oikein löytyy.)

Ja vaikka yleensä kännykän kanssa kuvia napsinkin itse kuvista piilossa, niin olen minäkin siellä. Ainakin joskus.

Ja siinä on IV-kone. Harmaita hiuksia, murinaa. Maalämmön yksikkö tulee tuon mötin vasemmalle puolelle, ja nyt murheenamme onkin, mahtuuko lämmityslaitteiston putket kulkemaan suunnitellulla tavalla. Huomenna pitää koittaa asiaa selvitellä, jotta päästään ratkomaan vaihtoehtoisia keinoja mikäli tarpeellista.

torstai 26. elokuuta 2010

Arkkitehtuurista mallia

Saksasta sai hyviä iteoita. :) Tommonen meille... Vaiko ei?

Tauko tekee terää

Hiljaista on ollut blogirintamalla ja omalta osaltamme vielä hiljaisempaa tontilla. Meillä oli muutaman päivän pakoretki Saksaan eli loma. Ah. Oli aivan mahtavaa olla ajattelematta raksa-asioita muutaman päivän ajan, varsinkin kun se vielä onnistui!

Tontilla on kuitenkin muutoin taas tapahtunut. Vanhempi polvi oli käynyt hieman muurailemassa alkuviikosta ja eilen oli maalämmön ihmiset käyneet tutkimassa miten saisivat putkien viennit taloon tehtyä ilman opastusta. Noh, ihan ilman ohjeita ei vientiputkien päitä löytynyt, joten nyt puhelimessa annettujen ohjeistusten avulla koitetaan uudestaan. Saas nähdä löytyykö putket tällä kertaa. :) Samalla kaivon yläpintaa lasketaan niin, että se jää varmasti pihamaan tason alapuolelle pois katseilta. Putket myös paineistetaan, jotta selviää niiden kunto jatkoa ajatellen. Sitten odotellaankin vain, että saadaan yläkerta siihen kuntoon, että sinne päästään lattialämmitystä asentelemaan. Ja joskus hamaassa tulevaisuudessa kun kodinhoitohuonekin saadaan laatoitettua ja kuntoon, tulevat miehet vielä kertaalleen paikalle asentamaan itse yksikön ja tekemään tarvittavat liitokset.

IV-hommat myös ovat edenneet lomamme aikana ja ne pitäisi tulla tällä viikolla jo valmiiksikin. Hienoa!

Taidamme vielä tämän viikon laiskotella itse tonttiasioista ja pysytellä kotosalla, mutta ensi viikolla alkaa isännän loma ja sitä myöten pitkät päivät tontilla. Itse koitan töiden ja koulun ohella ehtiä sinne sitten mahdollisuuksien mukaan. Ensi viikolla käydään myös tekemässä kaupat keittiöstä sekä muista kiintokalusteista. Ohjelmaa riittää.

keskiviikko 18. elokuuta 2010

Porausta

Eilen iltapäivällä tuli puhelu, että maalämmön poraajat olisivat tulossa tänään paikalle. Jaahas, milloinkas tällaisesta on sovittu? Lähialueella oli peruuntunut toinen poraus, joten ajattelivat hoitaa meidät tässä välissä. Ongelmahan toki oli se, että kun asiaan ei oltu lainkaan varauduttu, oli aiottu porauspaikka lukuisten rakennustarvikkeiden ja materiaalien peittämänä. Eikä pääsyä tontille eilen ollut, joten kynnelle kykenevät suuntasivat aamusta siirtämään tavaroita ja siivoamaan tilaa poraajille. Eilen illalla jo tontille pöllähti kontti kivituhkaa varten sekä kasa porausputkia.

Puhelimessa lupailtiin, että poraajat tulevat vasta iltapäivällä, että hyvin ehtii siivota paikat ennen sitä. Kuuleman mukaan meinasi kuitenkin tulla jokseenkin kiire kun tämä käsite iltapäivä olikin heti 12 jälkeen. :) Noh, poraukset pääsivät kuitenkin alkamaan ja jatkunevat vielä huomisen päivän. Voi naapurien korvaparkoja...

Emme olleet ihan varmoja miten paljon pitäisi maata läpäistä ennen kuin kallio tulisi vastaan. Valistunut arvaus maapohjatutkimuksen perusteella oli 4-5 metriä, lopputulos oli 6 metriä. Eli ihan ok. Lisäkuluja tulee muutaman metrin matkalta, mutta se ei tuossa kokonaissummassa kyllä tunnu missään.

Lisäksi tänään saivat ukot katolle lumiesteet. IV-asentelija kaipasi niitä jo kovasti, jotta saisi itsensä johonkin sidottu katolla hoipertelun ajaksi. No nyt ne siellä ovat (yhtä lyhyttä pätkää lukuunottamatta). Eli taas etiäpäin.

Siellä se isäntä keikkuu. Tiilit on valon läpäisevästä kohdasta siirretty sivuun, jotta saatiin lumiesteille ylimääräinen kiinnityspuu rakenteisiin.

Parvekkeen vasemmalla puolella on jo lumieste asennettuna. Pressu taas on suojana poraukselta, josta lensi pehmeän maan porauksen aikaan varsin runsaasti savea pitkin ja poikin.

Poraaja hommissa. Ei löytynyt öljyä... Ainakaan vielä. :(

Ja sitten esimerkkinä porauksesta videoklippi. Kuvan laatu on heikkoa ja meteli melkoinen, mutta saa siitä jotain käsitystä mimmoinen laitteistokokonaisuus hommaan sisältyy.


maanantai 16. elokuuta 2010

Rapatessa roiskuu

Kun selvisin koulukiireistä, suunnattiin rautakaupan kautta tontille. Kuinkas muutenkaan. Tänään oli vuorossa jälleen muuraus- ja rappauspäivä. Sisällä muurattiin edelleen takan ympärystä, joka tulikin viimeisiä paloja vaille valmiiksi. Seuraavana sen osalta pitäisi pistää lasitiilet paikalleen. Villat saatiin koko alakertaan ja sokkeli on yhtä seinää vaille valmis pinnoituksen osalta.

Lasitiilien aukot näkyvät selvästi. Valitsimme tähän hiekkapuhalletut kirkkaan väriset lasitiilet.

Tässä näkyy valmiiksi käsiteltyä sokkelia. Väri on tummanharmaa. Ja vaikka kolmen seinän verran olen nyt harjoitellut, niin kulutusta en ole edelleenkään saanut pienemmäksi. Tähän pitkään seinään ei yksi 18kg ämpäri riittänyt. :/

Kuinkakohan tuo näkee mitään? Sisälläkin pöllysi. Kahiharkkojen katkominen on pölisevää puuhaa.

Ja jos rapatessa ei roisku, niin ainakin muuratessa voi itsensä sotkea hienosti. Vaikka nyt sitten astumalla liimalaastiämpäriin. :)

Ja kun lapset eivät ole paikalla, on aikuisten vuoro leikkiä. Ja ajaa potkulaudalla suoraan lattiakaivoon. Rämps. :) Onneksi mitään ei sentäs mennyt rikki.

sunnuntai 15. elokuuta 2010

Tilannekatsaus

Tämä viikonloppu on mennyt rakennuskaksikolta töissä muualla kuin raksalla. Tänään käytiin tontilla kääntymässä lyhyesti. Takkaa ympäröivän kantavan harkkoseinän korkeus on jo yli minun mittani ja tänään kävimme hakemassa siihen kuusi lasitiiltä. Tiilet tulevat kolme päällekkäin takan molemmille puolille seinän yläosaan. Ja koska edeltävän lauseen sisältö ei kovin helposti aukea, lupaan toimittaa kyseisestä rakennelmasta kuvan heti kun tiilet ovat paikallaan.

Isännän vanhempi polvi pisti villoituksia kuntoon ja niiden osalta alakerta alkaakin olla valmis. Seuraavaksi siirrytään välipohjaan ja sitä kautta yläkerran seiniin sekä kattoon. Elokuu on jo puolessa välissä, joten väliseinien pystytys saa nyt odottaa. Tärkeimmät ensin. Saimme myös hormista kelpotarjouksen, joten mikäli muutoin on hommat mallillaan syyskuussa, voimme tilata takan sekä hormin asennuksen siihen kohtaan. Mukava sitten puuhastella pintahommien parissa kun voi välillä pysähtyä ihastelemaan takkatulta. :)

Itse pinnoitin tänään sokkelia. Arvoimme jokusen hetken päädymmekö vain tasoittamaan ja maalaamaan sen, vaiko pinnoittamaan sen laastilla tai rouhepinnoitteella. Päädyimme laastinomaisene sokkelipinnoitteeseen. Maxitin versioon. Kyllä on kuulkaa hintaa tuolla vaihtoehdolla. Järkytyin... Menekkiä kun laskimme ja mitä myyjä sanoi, niin huihai. Vaikka vedin mahdollisimman ohuita kerroksia, kaavin perään ja hiersin vasta sitten, niin yksi pönttö (18kg) riitti juuri ja juuri päätyseinälle. Neljä pönikkää ei siis riitä edes taloon, varastosta ja autokatosesta puhumattakaan. Aika masentavaa... Mutta nätti siitä kyllä tulee. Unohdin vain ottaa kuvan, joten sitä ei nyt ole todistusaineistona esittää.

Mutta koska tonttielämä on nyt ollut hieman hiljaista työ- ja koulukiireiden takia, niin pistetäänpäs kuvatunnelmia lauantailta allekirjoittaneen työreissulta (hip).

perjantai 13. elokuuta 2010

Torstain epäterävät

Tänään piti olla se päivä kun ollaan kahdestaan tontilla ja saadaan paljon aikaiseksi. Noh, tänään oltiin kahdestaan tontilla, mutta kovin paljoa ei saatu aikaiseksi. Keittiön ja olohuoneen välistä U-muotoista seinää aloitettiin muuraamaan. Ensimmäisen kerroksen laittaminen aiheutti isännälle harmaita hiuksia ja muutaman ärräpään, mutta seuraavat kiekat menivätkin sitten ripeään tahtiin. Itse pistin ikkunoiden sivuihin koolauspuita ja villoitin seiniä.

Sähkömies kävi myös jutustelemassa kanssamme suunnitelmistamme. Niissä olikin aika paljon vielä rustattavaa, mutta nyt tuntuu, että pienellä järkeistyksellä niistä saadaan ihan kelpoiset. Meidän suunnittelijamme oli ihan kelpo kaveri, mutta aikamoinen hifistelijä. :) Kolme kytkintä eteisen (melkein tuulikaappi) valaisimelle noin 2m säteellä toisistaan oli ehkä hieman liikaa. Mutta on noiden sähköratkaisuiden miettiminen edelleen tosi hankalaa... Miten päin keittiön pöytä laitetaan, kumpaan kaappiin pölynimuri tulee jne. jne.

Nyt pitääkin sitten taas allekirjoittaneen odotella sunnuntaihin asti, että pääsee taas touhuamaan. Jännityksellä sitä aina odottaa mitä muut ovat ehtineet poissaolojen aikaan tehdä.

Ensimmäisen kerroksen murinat. Yksi harkko oikein päin, toinen väärin päin, kolmas jotenkin... Mutta kyllä se tuntui silti seinäksi muotoutuvan. :)

Kun päästiin toiseen kerrokseen, vauhti kiihtyi...

Hämärän tullen alkoi jo nähdä minkälainen seinähökötys siitä oikein tulee. Takka siis tulee tuohon keskelle ja sen etureuna tulee noin 3cm seinälinjasta ulos. Takapuolelle tulee keittiön alakaapistoja ja lieden sekä uunin paikat.

Ja tässä vielä omaa työmaatani.

sunnuntai 8. elokuuta 2010

Jaahas, eteenpäin ja taaksepäin.

No johan oli päivä. Koolauksia pistettiin kovalla vauhdilla sarjatyönä ulkoseinään ja alakerran osalta ne ovatkin nyt ikkunoiden yläpuolia vaille valmiit. Yläpuolet odottavat vesipeltejä ennen koolauksen asennusta. Yläkerrassa vanhempi polvi pisti pitkien sivujen villoituksia järjestykseen ja valmistelivat tuulensuojalevyjen ym. asennusta.

Mutta sitten. Voi *!&/#¤"¤#"!!! Mittava Koti on tehnyt linjauksen, että he eivät käytä ikkunoiden asennuksessa karmiruuveja. Ikkunat oli pystytysporukan toimesta asennettu vallan mallikkaasti. Suorassa olivat, ristimitat kunnossa jne. Aukesivat hienosti. Vaan sittenpä koitti tiivistyksen aika.

Mestarimme oli etukäteen varoitellut, että karmit voivat pullistella melkoisesti. Nojoo, pistettiin tuki ikkunaan ja pursotettiin tiivisteet paikalleen. Mutta ei me nyt kyllä ihan tuommoiseen pullisteluun osattu varautua! Tukipuu kiilautui niin pahasti karmien väliin, että naarmutti pinnan kun sen otti pois. Korkeissa ikkunoissa tukipuun kohdalta pullistelu pysyi kurissa, mutta se olisi vaatinut vähintään kolme tukipuuta poikittain ja kaksi pystyyn, jotta ihan tosissaan olisi karmit pysyneet muodossaan.

Noh, siinähän sitten revittiin uretaanit veks ja huomenna taidan käydä rautakaupassa ostamassa karmiruuveja. Aivan järjetön systeemi. Karmin reunaan olisi pitänyt ensin laittaa kunnon pehmuste, sitten karmin mittainen pitkä lauta ja sitten vasta tukipuut. Mutta juu, hyvähän se nyt on sanoa! Arvatkaa opittiinko taas jotain?

Tämä sentään lämmittää mieltä. Koolausten laittaminen paikalleen oli vielä kivaa. Naulain tosin kolhi peukalon seudun vähän heikompaan kuntoon, mutta oli kiva kun työ eteni sutjakkaasti. Minä hoidin maantasalla asiat, isäntä kiipesi tikkaille.

Puolitoistakerroksisen talon rakenteen hienouksia. Rakennettaan talo teipistä!! Yksi yläpuolella, toinen alapuolella ja sitten toivotaan sormet ristissä, että tuo on edes jotenkin tiivis.

Pimeät illat saapuvat. Olipas kiva tallustella pitkin hämyisesti valaistua taloa. Melkein teki mieli istahtaa sohvalle katsomaan takkatulta ja sytyttää pari kynttilää. :)

Aika kristilliset ikkunat! Ja joo, tiedetään siis jo. Järjetön viritysyritys. Jälkiviisaus on parasta kun ei muuta ole. ;)

perjantai 6. elokuuta 2010

Taas tontilla

Tasan viikko ehti vierähtää edellisestä työpäivästäni tontilla. Pääsin vihdoinkin ihmettelemään viikon tuloksia. Miehet olivat koolauspuita pistäneet paikalleen niin sisällä kuin ulkonakin ja tänään saatiin alakerta sisäpuolelta valmiiksi, samoin ulkopuolelta yhden seinän alaosa.

IV-kaveri oli käynyt pistämässä kamalasti putkia paikalleen. Siinä on myös tosi mukavan ja pätevän tuntuinen kaveri. En ole häntä henkilökohtaisesti tavannut, mutta olin hyvin vaikuttunut kun hän ensitapaamisella oli oma-aloitteisesti pistänyt isännälle sopimuksen kouraan. Työt myös etenevät hyvällä tahdilla ja henki on kohdillaan.

Huomenna olisi sitten vuorossa yläkerrassa pitkien seinien levytystä, villoitusta, koolausta ja välipohjaa. Toisen päädyn osalta muutaman metrin matkalta olisi tarkoitus saada kyseiset osat valmiiksi. Minun erikoistyösarakseni huomiselle asettuu ikkunoiden tiivistys. Uretaanipurkki käteen ja tikkaille mars.

Vanhusapujoukot ovat taas suurilukuiset huomenna, joten eiköhän hommat edisty vallan mallikkaasti.

Yläkerran ilmanvaihtoputkistoa.

Ja keittiön putket.

Halpiskompura ja halpisnaulain työssä. Kompurassa saisi kyllä olla huomattavasti suurempi säiliö. Muutaman naulan kun iskee tiheämpään tahtiin, niin jo loppuu puhti. Mutta on se silti kiva kun saa puun nopsaan paikalleen, eikä tarvitse kahdesta kohtaa ensin hakata vasaran kanssa hikikarpalot valuen.

Eikä tarvitse pidellä kaksin käsin kiinni ja pelätä, että puu liikkuu kesken paukutuksen. Kerralla kiinni. :)

Se mahdollistaa myös jännät työskentelyasennot!

Siinä on koolauspuu poikineen. Onko nuo lyhyet sitten niitä poikia? Hmm...

keskiviikko 4. elokuuta 2010

Kasvustoa

Unohdinpas vallan lisätä tämän kuvan jokin aika sitten. Innoissani huomasin, että kaiken betonin, lautojen ja harkkojen keskellä meille on ilmaantunut jo pihakasveja. :)


Tällä viikolla on ehditty pistää ilmanvaihtokanavia jo paikalleen. Itse en ole päässyt tontilla käymään, joten nyt odottelen innolla isännältä kuvia. Saas nähdä muistaako tuo niitä ottaa, pidetään sormet ristissä. Olisi kiva nähdä miten hommat etenee. Ulkoseiniin on myös kiinnitetty koolausrimoja jo, ja jatkossa työ helpottuu kovasti kun kaupasta lähti kuuleman mukaan matkaan kompura ja naulain. 2 vuoden takuu, saas nähdä miten usein saa halpiskamoja takaisin liikkeeseen kiikuttaa. Onneksi on liike lähellä. :)

sunnuntai 1. elokuuta 2010

Lattiavalu valmis!

Huh... Avatessani päivityssivun pomppasi eteen monen monituista uutta blogikirjoitusta. Kaikkialla tapahtuu, kuinka sitä ehtiikään kaikki lukea. :) Mutta luettava on, koska monen monituista kivaa ajatusta ja vinkkiä saattaa sieltä tupsahtaa eteen. Puhumattakaan, miten mukava muiden tarinoita ja etenemistä on lueskella ja seurata.

Nyt on sitten lattia valettu ja kurasyöppö paikoillaan. Lopputulos vaikutti ihan hyvältä, joskin yhdet putket olivat hieman vinossa tulevaa väliseinää ajatellen. Ja samoin huomasin, että unohdin mitata portaikon alla olevien lämmitysputkien paikat. Onneksi otin kuvat kaikista huoneista ja putkista ja alla on 150mm verkko, joten paikat pystyy suhteellisen hyvin arvioimaan. Ehkä saamme portaat kiinni aikanaan ilman suurempia tuhoja.

Myös kallistukset näyttivät olevan ihan ok ja kuistin sekä varaston lattiat tulivat valettua samalla. Perjantai-iltapäivänä kävimme vielä valut peittämässä ennen asuntomessuille siirtymistä.

Varaston lattiaa ennen peittelyä.

Kodinhoitohuone, pesuhuone ja sauna nurkkaus.

Ja sisältä pintaa jo peitettynä.

Asuntomessut olivat osaltaan ihan mielenkiintoinen kokemus. Omalta kohdaltani suurin anti oli siinä, että sai käsitystä kokonaisuuksista sekä huoneiden koosta. Pitkään manaamani pesuhuoneemme, onkin loppujen lopuksi ihan samaa kokoluokkaa monen muun kanssa. Ja siis myös aivan riittävä. Monista messutaloista myös löytyi pienempi sauna kuin meillä, joten sekin huoli on turha. Puhumattakaan makuuhuoneiden koosta... Ei tuosta meidän tönöstä niin ahdas tulekaan kuin mitä on ehtinyt jo kauhukuvia maalailla. Jee!

Myös jotain ihan kivoja yksityiskohtia, kuten lattiapintoja, laattoja, hanoja, tapetteja jne. löytyi messuilta. Ideoita seinämaalauksista jne. Kotiutumisen jälkeen menikin aamun pikkutunneille pohtiessa mitä sitä oikeastaan nähtiin, mistä pidettiin ja mistä ei pidetty. Oli kiva huomata, että vaikka monista toistemme ääripäistä pidämmekin, niin löytyy sieltä paljon yhteistäkin silmää miellyttävää.

Mutta tärkein juttu messuilla oli se, että saimme tehtyä takkakaupat. Olimme alustavasti saaneet tarjouksen Nunnauunin Wilma-takasta, mutta päädyimme nyt sitten messutarjouksen kautta huomattavasti edullisempaan ja pienehköön olohuoneeseemme paremmin sopivaan Leilaan. Alla kuva Nunnauunin sivuilta. Meidän versioomme tulee lisäksi ylähyllyn korkeudelle molemmille sivuille noin 20-25cm tasot, jotka toisesta päästään kiinnitetään seinään. Meillä kun takka tulee hieman erikoisesti U:n muotoisen seinäkappaleen keskelle.


Tänään avasimme myös kotiin tupsahtaneen keskuspölynimurin paketin. Valtavaa. :D Ja Postissa odottelee liesituuletin ja muutaman viikon päästä tiskipöytä. Pieni kerrostaloasuntomme alkaa näyttää uhkaavasti varastolta, mutta kun tarjouksesta erinäisiä asioita ostaa, niin ei siinä auta turhaa aikailla.