torstai 30. syyskuuta 2010

Ehkä ne sittenkin loppuu!

Tontilla oli tänään tungosta, eikä kukaan ollut ylimääräinen. Hommaa riitti, mutta myös tulosta syntyi. Meinasin pudota pyrstölleni kun kiipesin yläkertaan katsomaan villoituksen tilannetta. Kerrassaan mahtavaa!

Parvekkeen kohta on tuottanut hieman ongelmia eristeiden kanssa. Talotehtaalta ohjeistettiin rakentamaan viritelmiä, jotta saadaan myös yläaulan parvekkeen puoleiseen päätyyn normaali määrä eristeitä. Noh, ongelmahan syntyi siitä, että jos sama määrä villaa laitetaan tähän katon osaan, jää lopulta katto oven eteen. Ja yllättäen tämähän ei tietenkään käy. Katsotaan miten talotehdas asiaan kommentoi... Myös yläkerrassa kaikki ikkunat ja ovet on piirustuksissa korkeudella, jossa ei ole otettu huomioon lattialämmitystä ja sen mukanaan tuomaa yhtä kyprokkikerrosta. Nykyisellä rakenteella meillä tulisi lattiapinta (laminaatti) parvekkeen oven kynnyksen yläpuolelle... Eli tällaisia pieniä mutkia on matkassa, mutta eiköhän näistä selvitä.

Eristeistä mestari oli sitä mieltä, että se ei kokonaistilannetta mihinkään hetkauta, jos yhdessä viisto-osassa on esim. 10cm vähemmän villaa kuin muualla. Mutta toinen vaihtoehto olisi esim. järeämpi eristemateriaali talotehtaalta. Kahtellaan miten käy. Lattian korkeuden kanssa taas nyt vaikuttaa siltä, että lämmitysputket voitaisiinkin sijoittaa suoraan raakapontin päälle, jolloin ylimääräinen kyprokkikerros voitaisiinkin jättää väliin.

Tässä jamassa on nyt molemmat päädyt! Aivan mahtavaa... Koolauspuita vain perään. :)

Tässä todistusaineistoa, että kyllä ne paketit vähenivät tänään aika urakalla.

Itselläni oli päivän ohjelmassa takan taustan järjestely. Takan asennus on tilattu lokakuun lopulle, joten onhan tässä vielä aikaa. Mutta nyt kun on lämmitin huristamassa vieressä, niin on ihan mukava laatoitushommia tehdä. Itselleni ihan uutta hommaa, mutta kyllä se ihan kohtalaisesti sujui.

Tähän kuosiin sain sen. Järjestely näyttää oudolta, tiedetään. :D Mutta tuohon keskelle tulee siis takka, eikä tuo keskikohdan aukko jää näkyviin lainkaan. Samaten nuo kohdat, missä saumat eivät mene kohdilleen... Päätettiin laatoittaa tämä ilman saumoja, jottei olohuone muistuttaisi kylppäriä. Pieni saumalaasti tuohon silti tulee kun laattojen reunat ovat viistetyt. Siitä tulee ihan kiva. :) Ikkunoiden ympärille pitää askarrella kulmalistat, joten siksi ne jäivät tänään tekemättä.

Isäntä laittoi myös illan hämärässä imurin putkia kattoon. Aikamoista virittelyä, täytyy sanoa. Ahtaita paikkoja. Onneksi putki antaa muutaman millin periksi.

***edit***

Niin, piti lähettää terveisiä etelän aurinkoon. Ei tuo laatoitus ihan ilman pientä hammastelua mennyt, mutta vanhalla polvella oli hyvä näkökulma: Ei ne Italiassakaan (laattojen kotimaassa) liian tarkkoja ole... Taittaa valoa ja varjoja. ;)

tiistai 28. syyskuuta 2010

Villat ei lopu ikinä... Tai siis villoitus

Sunnuntain tuli käytyä tontilla, mutta ihan niin tehokasta työpäivää siitä ei tullut kuin mitä olisi etukäteen voinut odottaa. Veto oli poissa yhdeltä jos toiselta. Alkaa ilmeisesti iskeä maratonväsymys. Sen verran pitkään on tontilla nyt touhuttu asioita, jotka eivät konkreettisesti näy missään. Tuntuu kuin työt seisoisivat, vaikka pikkuhiljaa menevätkin eteenpäin. Mutta kovin motivoivaa tämä ei tällä hetkellä ole.

Taas kerran laitettiin leijonia kattoon.

Ja villoja seiniin.

Yhdelle seinälle ja vinolle katolle aloitettiin naisvoimin myös koolausten laitto. Melkein kaikki yläkerran seinät on nyt villoitettu, mutta ne hankalat katon kohdat ovat vielä ennallaan. Eli siinä riittää työtä vielä moneksi päiväksi. Ja sitten koolaukset perään. Noh... Ehkä tämä tästä pikkuhiljaa. *haukotus*

Tänään on ilmeisesti jonkinlainen iskuryhmä lähdössä tontille, itse jäänen puurtamaan kouluhommien parissa.

lauantai 25. syyskuuta 2010

Viikko 11

Nyt on käynnissä viikko 11 sen jälkeen kun talon pystyttäjät lähtivät työmaalta. Kyseinen viikko onkin ollut melko hajanainen. Isäntä on ollut paljon töissä ja itse olen nököttänyt koulussa ja siihen liittyvien hommien parissa. Mutta tontilla on taas silti tapahtunut. Isännän vanhemmat ovat käyneet puuhailemassa villojen parissa, ja ovatkin saaneet taas paljon aikaan.

Kävimme tontilla torstaina tekemässä muutaman pikkujutun, joten sain hieman kuvia tapahtumista. Eilen on myös ollut ahkerointia, mutta itse en päässyt tontille käymään, joten huomenna vasta saan viimeisimmän tilannepäivityksen kuvien kera.

Yläkertaan oli ilmestynyt aivan uusi järjestys. Villat ja puutavara oli sijoiteltu näppärästi yläkerran keskelle, joten seinustat ovat vapaat villoille, levyille ja muoville. Vanhempi polvi oli myös pistänyt yhden kaistan eristettä jo kattoonkin (tuolla ihan ikkunoiden edessä). Muilta osin pitääkin vielä odotella muutamia läpivientejä.

Myös toisen päädyn seinustat olivat saaneet villoituksia lisää.

Sitten taas näitä nöyriä hetkiä. Meitä taisi olla yhteensä viisi ihmistä paikalla kun välipohjan ponttilattiaa alettiin laittaa paikoilleen. Ja uskaltaisin väittää, että kaikilla viidellä on varsin kelvollinen liike tuolla korvien välisä. Siltikään kenellekään ei tullut mieleen, että ehkäpä tuon lattian olle pitäisi vielä vetää kylpyhuoneen viemärit ja vesiputket. :) Noh, putkimies muisti meitä sitten mukavalla viestillä. Sirkkeli ja sorkkarauta esiin.

Tuommoiselta alalta lattia pitää irti kiskoa. Siinä on meinaan hommaa. Laudat ovat kiinni kunnioitettavan mittaisilla nauloilla, ja kylppäriin sijoitettavan ammeen takia välipohjapalkkeja (= kiinnityskohtia) on tiuhaan. Jotenkin arvelen, että muutama ärräpää saattaa lennellä.

Sähkömies (tai oikeastaan sähkömiehen apulainen) on ollut myös ahkerana. Alakerrassa alkaa olla melkein kaikki johdot vedettynä. Mikäli oikein ymmärrän, tarkoittaa tämä sitä, että kunhan läpiviennit yläkertaan on kaikki saatu paikalleen, voidaan ruveta miettimään alakerrassa katon ja seinien levyttämistä. Se se vasta onkin sitten taas näkyvä askel eteenpäin!

Siinähän noita johtoja sitten onkin. Huh.

Ensimmäinen katkaisijan rasia kiinni! Vessan valot. :)

Viimeksi esiteltiin työergonomiaa, tässä sitten inhimilliset työolosuhteet. Putkimiehen komennuksesta jouduimme aukomaan lisää harkkoseinään tehtyjä läpivientejä pesukoneen sekä suihkun hanaa varten. Onneksi oli tuulinen päivä ja läpivedolla pöly saatiin melko hyvin pois talosta. Mutta tuo itse työskentelynurkkaus oli aivan järkyttävä...

Ja mies sen näköinen. Emme olleet edes varautuneet itse hommiin. Tarkoitus oli vain käydä putkiemiehen kanssa jutustelemassa, joten arkivaatteet saivat kunnon pöllytyksen.

Minulla on ollut ajatus tehdä tästä rakennusprojektista muuton jälkeen kuvakirja. Tarkoitus olisi tehdä esim. yksi aukeama per viikko, johon lisäisi muutamia kuvia ja katkelmia näistä blogiin kirjoitetuista teksteistä. Katselin yksi päivä eri kuvakirjavaihtoehtoja ja innostuin vielä enemmän. Onhan se kiva sitten pistää kirjahyllyyn itse kasattu opus "Talon rakennus: erä 1". :)

sunnuntai 19. syyskuuta 2010

Puuhaa päivälle

Expertin kanssa telkkuasia tuli sovittua mukavasti. Raahauduin messuille myös tänään ja kävin ilmoittamassa tapahtuneesta virheestä. Latasin tiskiin summan, jolla suostumme telkun ostamaan, ja Expertin myyjä hinnan hyväksymisen lisäksi lupasi toimittaa molemmat telkut kotiovelle (alunperin ne oli tarkoitus varastosta itse hakea). Eli homma bueno.

Messujen jälkeen kaappasin mummoni matkaan ja lähdettiin tontille. Paikalla oli muutenkin vanhempaa polvea sekä isännän sisko, mutta isäntä itse on poissa tonttipelistä pari päivää työasioiden ja niihin liittyvien menojen takia. Hommat etenivät puolittaisesta työnjohdosta huolimatta varsin mallikkaasti. Yläkerrassa levyjä ja villoja ilmestyi seiniin sekä kattoon, kun taas alakerrassa syntyi väliseiniä. Enää puuttuu yksi väliseinä alhaalta, muuten on jo rungot valmiina.

Samalla huomasin suunnitteluvirheen meidän keittiössämme. Nykyisellä toimitussisällöllä se ei tule paikoilleen mahtumaan, joten kaappien kokojan pitää hieman viilailla. Asiasta ehti syntyä jo pääni sisällä "kohtalaisen" kokoinen paniikki, olenhan kokolailla mieltynyt keittiösuunnitelmaan. Mutta onneksi taisin jo keksiä varsin vähiä harmeja aiheuttavat muutokset, jolla tarvittava tila saadaan vapautettua. Kunhan pääsen keittiömyyjän kanssa tämän vielä käymään läpi, niin saan varmistuksen asialle.

Yläkertaan myös toiselle seinälle alkoi ilmestyä levyjä, villoja ja muoveja!

Kattokin sai jo vähän esimakua tulevasta. Ilmeisesti aika hankalaa hommaa tämä katon eristys. Tuskin aivan turhaan mukava alanaapurimme on tätä työvaihetta manannut ja meitä kovasti siitä varoitellut. Rankkaa, hidasta ja jokseenkin hankalaa. Mutta hienostihan tuo lähti käyntiin.

Keittiön seinän runko, johon sitä lisätilaa nyt pitää keksiä. Runkoon pitää lisätä vielä lisätuet keittiökalusteille. Sitä hommaa aloiteltiin jo illan kähmeessä, mutta ennen yhdenkään puun kiinnitystä alkoi ajatus kotona odottavasta ruuasta ja sohvasta houkuttaa liikaa.

Vessa sai myös runkonsa sekä testipöntön... Tuolissa voi istua ja ihmetellä miltäs se vessa siitä kulmasta sitten tulee näyttämäänkään. :)

Ja koska päivään on taas kuulunut jokunen määrä pään raapimista, voivottelua, stressiä ja huolta, on syytä piristää itseään vähän. Tontilla on tullut vastaan monta hommaa, jossa pitää kääntyä, vääntyä, venyttää, laihistaa jne. Työergonomia ei ole aina ihan parhaimmillaan. Aina on joku puu, putki tai muu rakennelma estämässä juuri sen sopivan työasennon.

Työergonomiaa osa 1.

Työergonomiaa osa 2.

Tuohon ilmastointiputkeen saattoi tulla lommo jos toinenkin ukon kovan pään aiheuttamista iskuista. Kasvojen punaisuudesta myös saattoi aina lukea vaaditun vaivan asennon säilyttämiseksi, puhumattakaan etukäteispelosta naulaimen mahdollisesti leukaan osuvaa potkua kohtaan.

Mutta nyt taas kotiarkeen: Ruokaa ja lepoa.

lauantai 18. syyskuuta 2010

Expoilua

Nyt on Expert Expo käyty. Kodinkoneet tuli hommattua ja jotain muutakin. Ihan ensin valitusvirsi. Ostettiin uusi telkkari. Myyjä selosti meille TV:n tietoja ja me vertailimme muihin tuotteisiin. Totesimme tämän yhden yksilön sitten vallan passeliksi ja päätimme ottaa sen. Myyjä kirjasi meille kortin ja me viipelsimme sen kanssa kassalle. Saimme toimituslähetteen ja lasku pomppaa sitten joskus joulukuussa postilaatikosta.

Noh... Kotiin päästyämme kävimme katsomaan vielä tarkemmin telkkarin speksejä. Ja niinhän siinä sitten kävi, että myyjä puhui yhdestä laitteesta ja kirjasi kortille toisen laitteen. Vanhan mallin, jonka ei kaiken järjen mukaan edes pitäisi olla saman hintainen kuin uudemman.. Hohhoh. Noh, puhelimella asia ehkä selviää.

Tämän linkin takaa löytyy se TV, jonka kuvittelimme ostavamme myyjän tietojen perusteella.

Mutta muutoin tuli ihan oletettavasti hyvät hankinnat tehtyä. Olen himoinnut jo pidempään Samsungin kylmälaitteita ja nyt päädyimme sitten ottamaan kaikki keittiön kodinkoneet samaa merkkiä (paitsi se aiemmin hommattu mikro).

Tämän näköiset kylmäkoneet meille tulee.


Ja tuollainen uuni. Se on noita Samsungin kahtia jaettavia uuneja. Ehkä sillä voi pienen sähkön säästön tehdä kun lämmittää vain puolikasta uunia, mutta todellinen hyöty syntynee jouluruokien aikaan. :)

Keittotasoksi tulee perinteinen keraaminen taso. En ole oikein vakuuttunut induktion tuomista hyödyistä suhteessa tuplahintaan, joten siksi näin. Seuraavaan taloon tulee sitten kaasuliesi ja sen kaveriksi vaikka sitten se induktio. :)

Mutta rahaa tosiaan paloi (tai tulee palamaan joulukuussa). Näiden lisäksi mukaan lähti Samsungin 32 tuumainen LCD -telkkari, pari pleikkaripeliä ja Blue Ray -soitin. Hmm... Vaarallinen paikka. Muutoinkin kuin "petollisten myyjien" suhteen.

perjantai 17. syyskuuta 2010

Lyhykäinen päivitys

Teippiurakka on delegoitu!

Ihanaa kun ei itse tarvinnut tarrata teippiin. Kuten kuvasta näkyy, yläkerrassa on taas menty eteenpäin. Ja kun nyt on yksi nurkka tehtynä, niin oikeastaanhan vain kolme on enää jäljellä. :) Noin positiivisesti ajateltuna.

Villoituksen kanssa tuli pientä probleemaa. Ensin ihmeteltiin kun 125mm levyvilla loppui ja kun asiaa selviteltiin tehtaan kanssa, huomattiin myös pieni viba omissa tekeleissämme. Taas on hieman ylimääräistä hommaa, mutta kait näistä oppii. Yksi askel eteen, kolme taakse.... Alakerrassa lähti nousemaan taas yksi seinä, joskin melkoisen puukikkailun takia siitä ei vielä oikein kuvattavaa tullut.

Huomenna on (toivottavasti) vapaa päivä, mutta sunnuntaina sitten taas lisää. Vapaata päivää lähdetään osittain viettämään Expert Expoon, josta olisi tarkoitus bongailla hyvät kodinkonepaketit. Ja moikata samalla Pikku-Myytä ja Muumipeikkoa. :)

torstai 16. syyskuuta 2010

Runkoja ja levyjä

Yllättävän paljon oikeastaan tänään saatiin aikaan. Talon valmistumisen kannalta ei ehkä niin suunnattomasti, mutta aina kun saa jotain näkyvää aikaan, niin kyllä se piristää.

Itse puuhailin alakerrassa väliseinien kimpussa. Tässä menee vessan alajuoksut paikalleen.

Ja siinä ne sitten ovat.

Ja tässä olivat vuorossa tukipuut kodinhoitohuoneen kaapistoille. En vain muistanut yläkaappien korkeutta, joten ylimmät tuet jäivät vielä laittamatta. Josko ne tässä lähiaikoina... Pääsisi pistämään levytykset toiselle puolelle tuotakin seinää.

Illalla oltiinkin jo ukon kanssa pistetty työhuoneen seinän runko kasaan. Hirveästi teki mieli levyttääkin se vielä, mutta työmaamme tällä hetkellä ainoa lamppu oli tarpeellisemmassa käytössä yläkerrassa. Joten piti vain kuvitella...

Yläkerrassa sen sijaan olikin levyt ahkerassa käytössä! Isäntä pisti isänsä kanssa pitkien sivujen seiniä järjestykseen. Aikamoista vauhtia, ja tämä homma kun on vielä kylmien säiden lähestyessä erityisen tärkeää. Kohta päästään hankkimaan keuhkotauteja villasirkuksessa. Jei!

Siinä on ahkera työmies työnsä kanssa. :)

Illalla se oli jo tässä mallissa. Ja kotiin lähdettäessä nuokin puuttuvat aukot oli levytetty, joten tähän kohtaan voi seuraavaksi pistellä villaa.

Viikonloppuna pitäisi käydä Expertin messuilla tekemässä hankintoja keittiökoneiden osalta. Olin ihan unohtanut, että nythän sen aika tosiaan on. Josko löytyisi hyviä messutarjouksia. Näin ne ainakin myyjät tuossa kuukausi sitten kovasti lupailivat. Taitaa olla taas melkoisen työntäyteinen viikonloppu edessä! Isäntä tosin on sunnuntaina töissä, mutta aina sitä itsekseenkin tai mahdollisten apujoukkojen kanssa saa jotain aikaan. Vaikka sitten niitä yläkerran villoituksia. :)

keskiviikko 15. syyskuuta 2010

Jellonia, johtoja ja pikkuikkunoita

Olihan se sähkökeskus jo paikallaan. Kaukana on ne ajat kun lapsuuden kodissa oli sulaketaulussa noin 10 nuppia... Huh. Onkohan tuohon hyväkin kartta olemassa?

Tänään saatiin alakertaan kaksi ovea paikalleen, yläkerrassa rimoitettiin jälleen paikkoja leijonalevyille, joita saatiin myös kiinnikin. Villoitusta ja kaikkea pientä. Tekemistä riitti taas koko päiväksi vaikka porukkaa oli varsin mukavasti. Myös sähkärin opiskelija-apulainen puuhasi johtojen vetoja. Lamppujen paikat pitäisi kohta askarrella ja takan ympäryksen kattoa päätettiin laskea vähän, jotta saadaan syvennyksen ledivaloille hyvät asennuspaikat.

Kuvia unohdin ottaa päivän valossa, joten suurin osa on nyt melkoista suttua. Mutta kuvia kuitenkin.

Ja näin saatiin kodinhoitohuoneen ovi paikalleen!

Kodinhoitohuoneen sekä terassin oven yläpuolelle laitettiin tällaiset pikkuikkunat, jotta ikkunoiden ja ovien ylälinja pysyy samana. Vähän se näyttää minusta hassulta, mutta luultavasti listoitukset muuttavat yleisilmeen vielä parempaan suuntaan ajan kanssa.

Sähkökeskus. Ja jotenkin tuntuu, että tämä kaappi ei ole vielä nähnyt kaikkea, mitä sen varalle on suunniteltu.

Siellä on jellonaa katossa. Villaa tuli lisäiltyä seinän vierustalle ja kohta pääsee pistämään tuulensuojalevyt paikalleen. Mutta tämä on vasta yksi nurkka. Hommaa riittää vielä.

Ja vaikka raksalaisilla on koko ajan kauhia kiirus ja paniikki päällä, niin ylläreitä sattuu. Juuri kun mietti jaksaisiko lähteä vielä kotiutumisen jälkeen Alepaan (joskus kymmenen jälkeen siis), niin jääkaapin kätköistä taikoutui tällainen ateria. Nam. Kiitos sienestäjille!!

maanantai 13. syyskuuta 2010

Sunnuntain touhut

Olipas pitkä päivä eilen. Kotona oltiin vasta vähän ennen kahta yöllä, joten voinette arvata miten tiukkaa teki tällä kaksikolla päästä aamulla sängystä ylös ja reippaana töihin. Varsinkin kun isännältä vielä loppui kesäloma, oli aamuherätys todella "iloinen". Noh, tänään taitaakin sitten uni tulla aikaisin.

Eilisen päivän ohjelmaa piti olla yläkerran eristysten kanssa puuhastelu sekä ovien paikalleen laitto. Hienoja suunnittelmia, kerta kaikkisesti. Kunnes totesimme, ettemme oikeastaan tiedä miten katon keskiosan kohdalla eristykset laitetaan, puhumattakaan parvekkeen kohdan omituisista kattorakenteista. Sähkömies tuli käymään päivällä ja kyseli josko seuraavana päivänä (tänään) pääsisi hommiin. Hänellä on opiskelujensa työharjoittelua suorittava kaveri hoteissaan, joten hommia olisi kiva olla. Noh, mikäs siinä. Tulkaa vain. Päiväohjelmaksi muodostuikin siis ovien laitto ja väliseinien pystytys. Pikkujuttu yhdelle päivälle.

Kun yhden ulko-oven kanssa oli puljattu muutama tunti, muut unohdettiin. Yksi kannettiin jo valmiiksi yläkertaan, mutta ovien asentaminen vaatii nyt uuden katsontakannan ja iskuyrityksen. Ei ollut liian helppoa se. Ja kun hämärä alkoi jo laskeutua, päästiin vihdoin ja viimein väliseinien kimppuun. Ensimmäinen alajuoksu meni paikalleen melko nopeasti. Vessan väliseinien paikat tuli ensin piirrettyä lattiaan, mitattua pituudet ja ristimitat, jonka jälkeen sopiva pätkä sähkökeskuksen vaatimaa leveää alajuoksua kiinni. Kun sen jälkeen koitettiin pistää yläjuoksu paikalleen, otettiin avuksi runkotolpat ja vatupassi. Ensimmäinen yritys meni kiinni noin pauttiarallaa kymmenellä naulalla ja siis aivan vinoon. Väsyneenä mies puhisi ja murisi, mutta sai kuin saikin massiivisen yläjuoksun irti katosta ilman, että kaikki koolaukset tulivat perässä.

Ja sitten oli taas naisen aika loistaa. Sain vihdoin ja viimein ajettua läpi ajatukseni luotilangan käytöstä ja sen jälkeen elämä oli paljon mukavampaa. Ei huojuvia puita ja kymmentä tavaraa kahdessa kädessä. Nyt on kuulkaa tuloillaan varsin kiitettävän suorat väliseinät alakerran vessaan. :P

Tässä vaiheessa se tuntui vielä ihan mukavalta projektilta.

Tässä ei enää niinkään, mutta onhan tuossa ovi nyt kuitenkin. (psst... pitää se kyllä uudestaan laittaa, mutta on nyt hetken edes)

Parvekkeen ovi kiskottiin yläkertaan odottamaan omaa asennustaan. Samalla kun miehet pistivät ovea alakerrassa paikalleen, minä valmistelin yläkertaa eristyksiä varten. Tukipuita ja kiinnitysrimoja tuulensuoja- ja leijonalevyille, sekä muoveja parvekkeen sekä päätyjen seiniin, koolauspuita ikkunoiden ympärille jne.

Ensimmäinen (meidän tekemä) väliseinän alajuoksu kiinni! Tuo vasemman puoleinen siis.

Ja ensimmäinen runkotolppa! Ei, isäntä ei naulaa IV-putkeen. Tai ainakaan minulle ei myönnetty mitään.

Nyt niitä on jo kaksi. Hyvä me. :) Noiden väliin tulee sähkökeskus, joka jää eteisen kaappiin piiloon. Huomatkaa myös taustalla näkyvä uusi pääovemme! Isännän isän hieno aikaansaannos.

Tänään siis tontilla oli sähköpäivä. Sähkömies oli apurinsa kanssa vetämässä piuhoja pitkin poikin välipohjaa ja oma ukkoni oli myös auttelemassa meidän nuorten viettäessä työpäivää. Jännitys tiivistyy mitä siellä on saatu aikaan. Onko sähkökeskuskin jo paikallaan vai kuinka. Ainakin tukipuita pistettiin kattoon valoja varten jne. Huomenna on taas paljon hommia tiedossa. Itse harmillisesti joudun koulun penkille, mutta eiköhän sitä tule taas illalla käytyä pari tuntia kameran kanssa katselemassa.

lauantai 11. syyskuuta 2010

Yläkerta vai alakerta?

Tänään saatiin yläkerran ponttilattia valmiiksi. Vapaata tilaa tallustella ja vilkas mielikuvitukseni piirsi taas jo väliseinät paikalleen, katon, tapetit, kylppärin... Näin jo pojat pelailemassa aulan olkkarissa ja itseni lököilemässä sängyllä isännän kanssa katselemassa telkkaria. Kävinkin jo pohtimaan, että tuleekohan talon alakerrasta vai yläkerrasta mieluisampi. Missä tulee vietettyä kaikki lököaika? Hmm... Se ehkä selviää vielä.

Aamusta teippasimme isännän kanssa loput jutut valmiiksi välipohjan osalta, joten vanhemman polven saapuessa paikalle, miehet alkoivat pistää koolauspuita paikoilleen. Kaikki paitsi kylppäri on nyt koolattu. Kylppärin kohtaa ei olla vielä tehty siksi, että portaikon aukon reunoilla olevat porrastukset väliseinän, välipohjapalkkien ja kattotuolien välillä aiheuttavat pientä pään vaivaa. Pitää ottaa yhteys mestariin ja kysellä oikeita työtapoja kyseisen kohdan suhteen. Mihin pistetään koolausta, mihin palkkia ja mihin ylä/alajuoksuja... Sekava paikka kertakaikkiaan.

Itse hioin takan taustaa ja mittapuulla tarkkailin seinän suoruutta. Sen verran on tullut varoituksia isojen laattojen vaikeuksista, että koitin olla erityisen tarkkana. Ja olen kyllä ihan suhteellisen tyytyväinen. Joihinkin kohtiin pitää vielä lisätä hieman laastia kun on jäänyt kuopalle, mutta muutoin on kokolailla tasaista pintaa. Kuvassa näkyy hauskasta ero hiotun ja hiomattoman pinnan välillä.

Kun alakerrassa oli saatu koolaukset kuntoon, siirryttiin taas yläkertaan ponttien pariin. Ensin villat paikalleen. Kuva on hieman tärähtänyt kun hiki otsalla valuen ja kädet väsyneinä koitin pitää kameraa jokseenkin paikallaan... Ei onnistunut. Se on myös kumma juttu tämä tasapaino. Vaikka tuosta ei siis enää näe läpi, niin silti tieto siitä, että yläkerran ja alakerran välissä on pelkkä paperi... Koko ajan huimasi ja horjahteli. Käsittämätöntä.

Mutta ei horjuta enää! Ja pientä suuntaselvitystä. Vasemmalla olevat ikkunat ovat parvekkeen ikkunat, eli siinä kohdalla on yläaula eli "arkiolohuone" pelikoneineen jne. Takana oikealla kaikkien villojen kohdalla on vaatehuone ja loput päädystä on meidän makkaria. Kuva on otettu kundien huoneiden päädystä. Kyllä sinne mahtuu ihan mukavasti. :)

Kyllä siinä sitten kelpasi tutkiskella piirustuksia uudella lattialla.

perjantai 10. syyskuuta 2010

Jälleen viikonloppua kohti

Eilinen päivä meni kokolailla tontilla koko porukalla. Välipohja edelleen ohjelmassa, kuinkas muutenkaan. Tänään kävimme vielä töideni jälkeen isännän kanssa tekemässä loput teippaukset. Enää huomisaamusta noin tunti teipin kanssa, ja sitten koko välipohja voidaankin tehdä valmiiksi. Kovasti himottaisi pistää myös joku väliseinä jo pystyyn. Ihan vain siksi, että se olisi kivaa. :) Mutta pitäähän tuo yläpohjan eristys toki hoitaa mieluiten ensin... Mutta kun.

Ahkerat työmiehet ponttilautojen kimpussa.

Ja kyllähän sitä lattiaa sitten syntyikin taas.

Enää puuttuu etuseinältä puolisentoista metriä leveä kaistale. Tässä on jompaisen kumpaisen kundin huone jo lattian kera. Pienet miehet taitavat ollakin tyytyväisiä kun pääsevät tepastelemaan hieman turvallisemmin yläkertaankin. Tikkaat tosin vaativat edelleen melkoista vahtaamista, eikä porrasaukon kaikille reunoillekaan ole kaiteita tehty, vaikka nuo alla olevan kuvan kaiteet olivatkin ahkeran miehen toimesta ilmestyneet kun eilen tontille raahauduimme.

Ja kuten näkyy, kaikki yläkerran pitkät sivut ovat vielä täysin vailla työvaiheita. Eli tuulensuojalevyä toinen kerros pintaan, villat, muovit ja levyt. Koko katolle samat hommat, eli vielä on työsarkaa melkoisesti ennen kuin lämpö saadaan pysymään talossa.

Teippisirkus alkaa olla pikkuhiljaa valmis. Onhan tätä manattu ennenkin, mutta manataan vielä vähän lisää. IV-putkien välissä on niin himskatin hienoa teippailla. Vielä kun repii ranteitaan peltiputkesta törröttäviin teräviin viisteisiin, kiroaa täysin liimatuhrattua mattoveistä ja murisee sormen päitä, jotka tarraavat kiinni kaikkeen. Aijjai... Noh. Kohta se on valmis. Yläkerran teippaukset menevätkin sitten paljon mukavammin kun pääsee näistä välipohjan palkeista eroon. Ei pitäisi sanoa ei ikinä, mutta meille EI IKINÄ enää tule 1,5 kerroksista taloa!! :D

Takkatoimituskin tuli! Hormin toimitus on kahden viikon päästä ja sen jälkeen voisikin tilata asentajan paikalle. Sitä ennen pitää takan taustalle jäävä seinä tasoittaa vielä viimeistelyn kannalta ja laatoittaa kun siinä mahtuu vielä työskentelemään.

Ostimme isännän kanssa myös nauharuuvinvääntimen ja uskomme vakaasti tehneemme hyvät kaupat. Suattaa olla kipsilevyjen ruuvaaminen huomattavasti mukavampaa moisella pelillä, varsinkin kun tuota materiaalia taloon tulee paljon. Huomisen ohjelmassa on siis välipohjan valmiiksi saattaminen sekä ulko-ovien (paitsi pääoven) asentaminen. Pääoven kohdalle voisi harkita vaikka saranoilla kiinnitettävää vaneriovea munalukolla... Varsinaista ovea ei vielä tohdi paikalleen pistää kun niin paljon roipetta pitää tuon aukona läpi vielä sisälle kantaa. Työmaan hiekat pilaisivat kynnyksen alta aikayksikön, eikä karmit ja ovikaan kovasti varmasti laudan iskuista ym. tykkäisi.

Mutta nyt nukkumaan! Huomenna riittää taas paljon tekemistä. Onneksi on suuret työvoimat sekä ilmeisesti vierailevana tähtenä mummoseni!