Raksausviikonloppu!

Jipii! Viikonloppuna ei satanut! Eli aikaa oli sopivasti raksaamiseen. Isäntä vuokrasi perjantaina viikonlopuksi nosturin, jotta saataisiin sadevesijärjestelmiä ajatellen kaikki talon yläosat maalattua. Innostuttiin kuitenkin samalla myös askartelemaan toiseen päätyyn ikkunoiden smyykejä ja peitelautoja. Saatiin vähän ilmettä mörskään. :)

Kuvien laatu on tyyliä kännykkä, koska normaalisti käytössä oleva kamera on aseteltuna hienoon animaatiostudioon isännän työpöydän alle... Hmm... Ehkä tiedotan tästäkin projektista joskus. On se sen verran mielenkiintoinen, vaikkei mitään yhtäläisyyttä rakenteluun olekaan.

Siellä se isäntä ruuvailee peitelautaa paikoilleen. Päätimme toteuttaa laudoitukset melko yksinkertaisesti, mutta hieman perinteikkäästi muotoillen. Monesti hieman syrjemmässä ajellessa näkee tämän suuntaisia peitelistoja. Epäilen kyllä muistikuvissani, että usein nuo pystypuiden alapäät ovat toisin päin viistetyt, mutta meidän silmäämme tämä näytti hyvältä.

Siinä ne olla möllöttävät. Makkarin ja vaatehuoneen ikkunat. Nyt kun malli ja mitat on valmiina, niin olettaisin muiden ikkunoiden valmistuvan vauhdikkaammin.

Myös kuistia sitten tehtiinkin eteenpäin. Puut vain jäivät kesken, joten loppuun asti ei saatu. Sunnuntaina ei Mäntsälästä pahemmin puutavaraa osteta. Mutta huomenna toivottavasti isäntä noutaa muutaman kestopuun lisää, jotta saadaan myös sivut tehtyä. Oli se kuitenkin kiva asetella kanervat oven pieleen ja käydä saunan jälkeen uudella kuistilla hieman tepastelemassa ja viilentymässä.

Talossa on meinaan lämmöt kokolailla kohdillaan. Vielä reilu viikko sitten palelin ja mietiskelin lämmitysasetuksiamme. Päivän eräänä kaivoin maalämpöpumpun ohjekirjan esiin ja tutustuin jälleen kerran (edellisestä kerrasta on aikaa, joten jutut olivat ehtineet unohtua) lämmitysjärjestelmämme saloihin. Säädin lämmöt nollasta normaalitasolle ja huoneiden termostaatit käännettiin vähän reiluun 20 asteeseen. Joissain huoneissa termari oli sujahtanut 25 asteeseen, ja huh hellettä kun on meinaan lämmin. Mutta kyllä se vain on kiva kun varpaan alla tuntuu heti aamusta asti lämmin lattia. Sukkia ei tarvitse pitää. Raksausprojektin alussa vakavasti harkittiin yläkertaan patterilämmitystä... Onneksi ei siihen hairahdettu. Kyllä lattialämmitys on sisustuksellisesti ja toiminnallisesti paljon mukavampi.

Nyt kohti arkiviikon askareita. Isännällä loma jatkuu vielä viikon verran, joten eiköhän tuo kuisti/parveke -kompo tuosta vielä etene. Saa isänsä puuha-avuksi, joten käsiparit eivät lopu kesken. Kiitos vain molemmille vanhemmille polville viikonlopun avuista!

Vielä piti loppuhuomautus kirjailla. On se hienoa kun pitkän raksauspäivän jälkeen voi kömpiä lähimmästä ovesta sisään, heittää työvaatteet pinoon ja kiivetä saunan lauteille lämmittelemään. Ihan eri maailmasta on tällainen raksailu verrattuna vuoden takaiseen, jolloin kylmissään kiivettiin autoon, pistettiin auton lämmitykset täysille, hilattiin itsemme hissillä motivaatiokämppään ja sen pieneen suihkukoppiin lämmittelemään. :) Niin se elämä kuljettaa. Voi onnea.

Pikkupuuhaa

Nyt voisi olla otollinen hetki jälleen pistää päivityksen poikasta. Kovat sateet eivät ole oikein motivoineet viimeaikoina raksailemaan pihalle, mutta jotain pientä on silti saatu aikaan.

Isäntä on pohjustanut ja maalaillut kuistin tolpat. Tämä siis enteilee, että kohta kuistia lähdetään rakentelemaan. Jos oikein uumoilen, niin ehkä jo tänään otetaan ensiaskeleet. Ja kivastihan tuo aurinko pihalla paistaa, joten sääkin suosii. Itse kovasti jo kaipailisin myös pielilautoja. Niitä voisi ehkä viikonloppuna jokusen puuhata.

Eilen kasasimme myös kompostin. Ensin käänsimme maata kompostin paikan kohdalta, jotta alusta olisi mahdollisimman multainen savisella ja hiekkaisella pihallamme. Tasoittelimme alustan myös tasaiseksi, jotta kompostori asettuisi siihen mukavasti. Sitten asettelimme risut ja karheat jätteet pohjalle, vähän vanhaa kompostia päälle ja viimeisimmät elintarvikejätteet kruunasivat pinon. Hetki sitten kun kävin kannen alle kurkkaamassa, niin todistettavasti lämpö oli jo noussut ja maan tuoksu oli voimistunut. Homma siis toimii! Kiitos vain vanhemmalle polvelle starttikitistä. :D Kun säät viilenevät, kompostori saa vielä talvisen lämmitysvaipan ympärilleen. Nyt sille ei vielä ole tarvetta.

Pari viikkoa sitten askartelin myös itselleni ja pojille työpöytien levyt. Halvat työpöydät IKEA-tarjonnasta, mutta mäntyiset pöytälevyt käsittelin tumman tammen sävyisellä antiikkivahalla. Kokonaisuudesta tuli kauniin merellinen, sääli ettei huoneen muu sisustus kyllä ole yhtään samassa linjassa. Noh, voinpahan uppoutua hommiini tuijotellen vain tätä pöytää. :D

Pöytälevyn sävystä tuli kyllä tosi kaunis. :) Poikien huoneisiin siis tuli pöydät samalla käsittelyllä, mutta he halusivat pöytiinsä punaiset metallijalat. Sopivatkin kyllä heidän huoneisiinsa oikein hyvin.

Shampoopullohyllystämme halusin myös esitellä kuvan nyt kun siinä on valot toiminnassa. Nuo ledinauhat tuovat sen verran paljon valoa, että eipä sitä suihkussa ja saunassa käydessä oikeastaan muuta valoa tarvitsekaan. Meillä ei vielä ole saunassa valoja ollenkaan, mutta lasioven kautta valo tulee sinne pesuhuoneesta, eikä saunan omilla valoilla mikään kiire olekaan. Viihdymme hämärässä saunassa. Siivoamisen kannalta kuitenkin on välttämätöntä, että jossain vaiheessa valot sinne saadaan. Myös vanhusten (siis oikein suurmummin esimerkiksi) saunottaminen saattaisi kaivata lisävalaistusta, jotta haavereilta säästytään.

Sauna muuten toimii vallan hienosti nyt! Kun ensimmäisen lämmityksen ongelmasta päästiin eroon, on sauna ollut aktiivisessa käytössä. Varsinainen kuherruskuukausi käynnissä! :D Aina lenkiltä suoraan saunaan, viikonloppusaunat, tänään saunotetaan ensimmäinen setti vanhuksia ja lapset kävisivät vaikka joka päivä jos voisi. :) Ihanaa.

Ja vielä kukkaosio. Tässä on monsteri, joka kotiutui siis erinäisen perintöketjun kautta meille. Pidän kovasti orkiedoista ja niitä löytyykin ympäri taloa ripoteltuna viisi kappaletta. Meinasin ensin ottaa kuvan, jossa kaikki yksilöt olivat ahtautuneina tiskipöydälle kastelusessioon, mutta päätinkin sitten omistaa kuvan pelkästään monsterille. Pelkäsin alkuun, että kasvit saavat sätkyt kun ne joutuvat tällaiseen koneellisen ilmanvaihdon asuntoon, jossa ilma on suhteellisen kuiva jatkuvasti. Mutta ilmeisesti me höpöttelemme sen verran paljon, että vielä nämä ainakin näyttävät viihtyvän kun uusia kukkiakin ilmestyy tuon tuosta. Myös ahkera sumuttelu ja säännöllinen kastelu auttavat. Nyt ainakin näyttää ihan hyvältä! *koputtaa puuta*

Tavaroita meillä on edelleen purkamatta. Tänä aamuna olen tyhjentänyt taas neljä laatikkoa ja illalla siivosin keittiön työtasoa, joka nyt jo jopa näkyy! Vau... Isäntä aloitti myös eilen pakastimen oven kätisyyden vaihdon, mutta sepäs ei ollutkaan ihan oletetun helppo tehtävä. Yksi muttereista pyörii vain tyhjää, eikä se lähde irti tai mene takaisin kiinni. Nyt sitten odotellaan Expertiltä tietoa, josko huoltomies tulisi tuota katsomaan... Pakastin olisi kiva saada jo käyttöön.

Mutta nyt on taas aika palata arkiaskareisiin, eli suunnata junalle ja kohti töitä sekä koulua.

Aatoksia

Pari viikkoa on nyt asumista uudessa kodissa takana. Kiitos vielä kaikille onnitteluista. :)

Raksahommat ovat olleet melkein täysin lomilla tämän ajan. Isäntä on muutaman listan laittanut paikoilleen ja lovennut keittiössä sokkelin pesukoneen kohdalta. Mutta muutoin on otettu rennosti ja hiljakseen purettu laatikoita. Itselläni lähtivät jälleen opinnot käyntiin, joita tänä syksynä tehostaa puoliviikkoiset työt. Kiirettä siis pitää, mutta kyllä nuo raksajututkin kohta lähtevät rullaamaan taas. Kuisti ajateltiin ottaa ensimmäisenä työn alle, jotta saataisiin sadevesijärjestelmät kohdilleen. Myös maatöiden tekijälle pitäisi soitella ja pyytää hänet käymään. Voisi tehdä pienen katsauksen pihaan, mitä sille pitää tehdä ja mitä se ehkä kustantaisi. Olisi kiva saada pihamaa tasaiseksi ja painumaan talveksi lumien (toivottavasti!) alle.

Pieniä sisustushommiakin ollaan jo ehditty puuhata, mutta niistä sitten lisää kun saadaan laatikot pois edestä. Saisi ehkä muutaman kuvankin. :) Mutta vaikka joka nurkka noita muuttoromppeita onkin täynnä, onnistuimme majoittamaan 5-henkisen perheen viikonloppuna. Kieltämättä ihan hyvä suoritus ajankohta huomioiden. :D Kiitos vain vieraille, mukavaa oli!

Kävimme eilen penkomassa lähimetsää perheen voimin ja tuloksena oli puolukkapiirakka, jossa oli jopa liikaa puolukoita. Mutta kun neljä ahkeraa käsiparia poimii rämpimisen, evästaukojen ja muurahaiskekojen ihmettelemisen välissä, niin kyllähän niitä marjoja kertyy. Vanhuksilta olisi myös tulossa kasapäin sieniä ja mustikoita talven varalle, mutta emme vielä ole saaneet pakastimen kätisyyttä vaihdettua, joten talvivarasto ei ole vielä käytössä. Tämän asian suhteen pitää kyllä skarpata nyt ihan tosissaan, pienestä jutusta kun on kuitenkin kyse.

Silti voiton ovat tähän asti vieneet löhöillat sohvalla kynttilöiden loisteessa. :) Lähiympäristöön on myös koitettu tutustua: Ensimmäisellä kävelymatkalla keskustaan eksyimme sen verran, ettemme ehtineet kauppaan, ja ensimmäisellä pyörälenkillä osuin tielle, josta noin 8km oli hiekkatietä. Saas nähdä milloin tulevat uudet kotikonnut tutuiksi. Metsään ei sentään eksytty! Sen sijaan kalliolla istuessamme bongasimme kaksi kiireistä peuraa alapuolella olleella pellolla. Siitähän sitten riittikin iloa ja riemua kaupunkilaislapsille! :)

Vaan koitanpa palata astialle lähiaikoina jonkin asteisen edistymisen myötä. Hyvää alkanutta syksyä!

Kattoturvatuotteet

Eilen oli tarkoitus nukkua vähän pidempään. Jopa yhdeksään. Ajatus oli oikein hieno, mutta se vesittyi ovikellon sointiin klo. 7.30. Sen jälkeen alkoi kolkutus katolla, eikä nukkumisesta tullut enää mitään. Mutta nyt on kattoturvatuotteet paikoillaan! Jännästi ne taas valmistavat ulkonäköä. :)

Siellä on siltaa jos toista vaikka millä mitalla. Yli 10 metriä kaikenkaikkiaan.

Hyvin passaavat kaikki elementit yhteen. Vielä kun saadaan pielilaudat paikoilleen, voidaan tehdä "lopullinen" arviointi ulkonäöstä. Kehitys näyttää toistaiseksi omistajiaan miellyttävältä (pankin mielipidettä ei kyllä tiedetä).

Muuten ei olekaan ihmeitä tapahtunut. Tavaroita on purettu ja koitettu löytää niille paikkoja. Myös rakentajan laihan budjetin lempikauppa Ikea on tullut erittäin tutuksi. Viimeksi tänään tuli kärrättyä tarvikkeet kolmeen työpöytään, saappaille laatikko/penkki kodinhoitohuoneeseen sekä pari pikkujuttua sisustukseen. Nyt koitan epätoivoisesti etsiä yhtä tiettyä pussilakanaa ja tyynyliinaa, mutta mystisesti nämä laatikot ja jätesäkit piilottavat tavaroita. Huomenna onkin ilon ja riemun päivä kun lapset pääsevät ensimmäistä kertaa ihmettelemään taloa muuton jälkeen. Mahtaa olla aikamoinen meno päällä. ;)

Nyt jatkan etsintöjä. :)