Olen ollut vähän kärttyisällä päällä lähiviikkoina. Mikään ei ole oikeen huvittanut ja kotona on ollut ihan liikaa tekemistä. Lopputyö asettaa paineita ja harmaita hiuksia. Kauhiasti kaikkea... Eikö tämä kiire ja työtaakka ikinä hellitä?
Mutta nyt iski joku ihmeellinen käännös. :D Lopputyö stressaa edelleen ja tekemistäkin on paljon, mutta mieli on hyvä. Saimme isännän kanssa vihdoin ja viimein hienon idean eteisen kaapin osalta. Pitkään sitä pähkäiltiin, että mistä ihmeen materiaalista me sen värkkäämme. Liimapuulevyt vääntyilisivät ja kääntyilisivät, vaneri ei oikein miellytä silmää ja lastulevy vielä vähemmän. Vaan sitten se pälkähti päähän! Teemme kaapin rungon sahatavarasta ja maalaamme sen valkoiseksi. Rosoinen lautarunko yhdessä kivojen liukuovien kanssa voipi olla ihan kiva kokonaisuus. Pelkkä ajatus vasta heitettiin ilmaan, mutta olo helpotti kummasti. :) Kaappiasia kun on stressannut kovastikin. Nyt on jotain toivoa eteisen järjestäytymisestä.
Tänään ovat myös isäntä ja isänsä aloitelleet terassin kattorakenteiden suunnittelua ja tekoa. Saas nähdä mitä siellä on saatu aikaan. Jänskättää mennä kotiin, jotta onko meillä jo jotain puuta seinässä ja tolppia pystyssä.
Tomaatit latvoin ja raivasin eilen, kiitos vinkittelyjen. Ei se kyllä ihmekään ole, että hedelmien tuotanto loppui ja kaikki on vielä vihreää kun siis niitä pelkkiä lehtivarsiahan on ihan sikana. Harmi etten ollut moista ohjetta aiemmin kuullut. Mutta kait nämä pienet kömmähdykset kuuluvat aloittelijan repertuaariin. Ensi vuonna sitten paremmilla tiedoilla ja taidoilla. Ja eiköhän noistakin nyt vielä jotain salaattiherkkuja saada. :) Sinänsä hauskaa, että reilun viikon päästä pidettävien juhlien salaattitarjoilut saa melkein kokonaan omasta maasta. Kerta se on ensimmäinenkin. :)
Ja hei, onhan huomenna perjantai! Yesh, sanoisi kamujen katti. :P
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti