Sekaannuksia

Perjantaina talotehdas soitti isännälle ja kertoi, että kuormasta jäi uupumaan muutama tavara, ja että tästä syystä toimitus siirtyy tiistaille. Tämä helpottava uutinen pelasti tilanteen kun myös maaurakoitsijamme ilmoitti, että hän voi tulla aikaisemmin sovitusta poiketen maanantaina hommiin. Ilman tätä siirtoa aikataulut olisivatkin pettäneet pahemman kerran, koska tontti on armottoman pieni. Jos talotoimitus tulisi ennen kuin maatäytöt olisi tehty, paikalle olisi ollut pakko tilata kallis hihnakuormuri...

Sopivasti sunnuntaipäivänä kun ketään ei saa kiinni, tulee puhelu isännän puhelimeen. Soittajana talotoimituskuorman kuljettaja: "Olen nyt lähtenyt ajelemaan etelään päin ja toimitus olisi sitten huomenna aamulla.". Tarkempi tarkastelu viestiketjusta paljasti, että me olimme möhlineet. Isännälle oli tullut heti puhelun perään tekstiviesti, jossa peruttiin siirto ja palautettiin toimitus maanantaille. Paniikki päälle siis.

Maaurakoitsijamme keskeytti sunnuntain viettonsa ja säntäsi työmaalle hommiin. Ja vaikka emme olekaan tässä blogissa ottaneet mainostamisen linjaa minkään suhteen, niin kyllä nyt on pakko sanoa, että aivan ensiluokkaista palvelua olemme saaneet Maanrakennusliike E. Varis Oy:ltä. Työn jälki on loistavaa, mutta työmoraali ja asenne vielä parempi. Monta mutkaa on tullut oiottua Variksen vinkkien ja ohjeiden avulla, ja ilman tuota käsiparia olisi monta hommaa käynyt myös huomattavasti hitaammin.

Hyvä tuuri kävi muutoinkin ihmisten kanssa. Talotoimitustamme purkamaan tuleva nosturin kuljettaja ilmoitti, että hän voi varastoida talopakettimme kunnes olemme saaneet tontilla kaiken valmiiksi! Ilmeisesti kustannusasioista oli juteltu myös talotehtaan kanssa, koska meille ei näillä näkymin tästä lisämutkasta ole koitumassa kuluja. Onhan toki totta, että olisihan talotehdaskin voinut vielä soittaa perään uudestaan muuttuneesta aikataulusta. Tekstiviestit eivät aina ole aivan luotettava viestiväline.

Summa summarum: Katastrofien jälkeen ehkä voittoon?

Tänään pitäisi loput täytöt tulla valmiiksi, joten talopaketti lienee tontilla huomenna aamusta. :)

Kiireiset päivät

Eilinen päivä oli aika mahdoton. Aamusta iltaan tontilla painettiin hommia vaikka vettä tuli välillä kuin saavista kaatamalla. Uskolliset perheenjäsenemme olivat siellä johtamassa joukkoja ja maaurakoitsija autteli minkä kerkesi harkkoja kantamalla ja vaikka mitä. Kerrassaan mahtavaa toimintaa kaikilta!

Tänään oli hieman parempi keli ja saatiin viimeiset muurauksetkin melkein tehtyä. Täyttöjä ajatellen kaikki on jo kunnossa, mutta keskiviikkona alkavaa pystytystä varten pitää vielä muutamia harkkoja pistää paikalleen.

Tähän kuntoon se nyt sitten saatiin perjantain vesisateessa. Slammaukset seiniin, viisteet paikalleen ja alajuoksun kiinnikkeet kuntoon.

Tänään oli vuorossa muurin kunnostusta ulkopuolelta täyttöjä ajatellen. Bitumia ja huopaa (termit hukassa) kylkeen, patolevyt listoineen paikaleen ja alustavia sepelikasoja seinustalle.

Kodinhoitohuoneen alla on melkoinen putkiviidakko. Viemäri, päävesiputki sekä maalämmön putket. Meille kun ei tule erillistä teknistä tilaa, vaan kodinhoitohuone sisältää kaikki toiminnot. Ainoastaan sähkökeskus sijoittuu talossa muualle, eli eteiseen.

Tässä putket saavat täyttömaata niskaansa.

Tähän tulee vielä sadevesiputket, jonka jälkeen päästäänkin tekemään täyttöjä rankemmalla kädellä. Jännitys tiivistyy päästääkö maaurakoitsijan vaimo miehen tontille huomenna... Valmistelut tosin saatiin sen verran hyvälle mallille tänään, että eiköhän me maanantainakin selvitä. Perhe etusijalla urakoitsijallakin. :)

Ja tältä se nyt sitten tämän päivän jälkeen näyttää. Tuulessa ja vesituiskussa. :)

Suomalainen sisu!

Dodiin, dodiin... Normipäivä rakentajan arjessa.

- Isännälle kyyti töihin aamulla.

- Keittiöfirmassa kääntyminen.

- Töihin... *aivojumppaa*

- Kotiin hoitamaan talousasiat ajan tasalle ja vauhdissa lasillinen limpparia

- Nopeusrajoituksia jotenkin kunnioittaen tontille

- Hanskat käteen ja betonimyllyn kimppuun

- Kahvia, vähän purtavaa

- Hanskat taas käteen ja jatkuu

- Noin tuhat tapettua hyttystä ja tuplat pistoja kintuissa

- Vakuuttelua alan ammattilaisille, että kyllä tämä tästä

- Kotiin laskemaan tilavuuksia, soramenekkiä ja muuta pientä (esim. tämä blogin päivitys)

- Muutama tunti unta ja sama alusta ilman oman työpäivän osuutta

On tässä touhua. Pari viikkoa on nyt mennyt niin, että herätys on ollut viimeistään klo.8 ja nukkumaan on päässyt aikaisimmillaan klo.23.30. Lounastauko töissä on ainoa vapaa hetki päivässä kun ei tarvitse ajatella, laskea, pohtia, lukea, oppia, ajaa autoa tai tehdä fyysisiä töitä (ellei syöminen sellaiseksi lasketa). Arkityötkin kun on tosiaan aikamoista aivojumppaa ja uuden opettelua, niin välillä sitä miettii milloin tulee aivojen kapasiteetti vastaan. Toivottavasti ei ihan heti. :P

Kiirettä pitää. Sokkelia on nyt muurattu kaksi kiekkaa kahdessa päivässä, huomenna pitäisi päivässä rutistaa kolme. Perjantaina aamusta heti runnomaan patolevyjä ja muita juttuja paikalleen, tehdä alustavat täytöt, sijoitella eristeet kohdilleen ja täyttää loput sitten lauantaina. Tässä aikataulussa jos jollain ihmeen konstilla pysytään, niin ollaan ajoissa valmiita.

Itse talon pystytys alkaa vasta keskiviikkona, mutta tuo meidän tontti on sen verran pienen läntä, että talotoimituksen jälkeen sinne ei ole enää kaivurilla asiaa. Siispä kaikki on saatava valmiiksi ennen maanantaita.

*viheltelee*

Mutta eihä tässä muu auta kuin koittaa ottaa huumorilla, nauttia tästä elämänvaiheesta ja painaa vain armottomasti hommia aamusta iltaan. :) Jännittää kyllä, sitä ei käy kieltäminen.

Tänään muurataan!

Nyt on sokkelin mitat paikallaan ja tänään päästään muuraamaan. Illalla jo aseteltiin ensimmäinen kierros paikalleen.

Linjauksia

Rauhallinen viikonloppu muuttui armottomaksi nakutukseksi ja sahaamiseksi, mutta tulipahan sokkelia varten linjatolpat pistettyä kasaan. Huomenna merkitään korkeudet valmiiksi lankoja varten, jonka jälkeen odotellaankin vain kovasti harkkojen saapumista tontille ja muuraustöiden aloitusta. Kaikki mahdolliset apuvoimat on värvätty hälytysvalmiuteen, koska kiirushan tässä nyt näyttää pahasti tulevan... Katsotaan muutaman päivän päästä mihin asti ollaan päästy.

Linjapukeista tuli melkoisen massiivisia. Viisi kerrosta harkkoja toki vaatii oman korkeutensa, mutta itse kehittämämme viritelmät ehkä edesauttavat hieman kaoottisen yleiskuvan syntymistä. Mutta vatupassin mukaan nämä samaiset viritelmät ovat kuten pitääkin. Ja ainakin pysyvät! *koputtaa puuta*

Tänään oli myös naapureilla hieman ihmettelemistä kun automme kaartoi pihaan normaaliin tapaan, mutta tällä kertaa tontin valtasikin aito ja oikea girl-power. Ystäväni kanssa pistettiin loput lankut pystyyn ja muutaman ärräpään jälkeen palkittiin itsemme jäätelöllä hyvin tehdystä työstä.

Sitten sunnuntaikevennys - Tässä ollaan ehditty pitkin kevättä kirota meidän väliaikaista majoitustamme, ympäristöä ja kaikkea mahdollista siihen liittyen. Olemmehan me jo hieman yli-ikäisiäkin opiskelijaboxissa majoittumiseen, mutta on tässä yksi hyvä puoli. Auringonlaskut. Puhelimen kamera ei vain oikein tee oikeutta värimaailmalle.

Viikon touhuja

Nyt on ollut melkoisen kiireinen viikko. Tiistaina tosiaan saatiin anturamuotit tontille ja ulkoseinien osalta asennettuakin. Keskiviikkona kasattiin loput muotit, eli kodinhoitohuone, pilarit, takan alunen, kuisti sekä varasto. Osa tehtiin puusta ja osassa käytettiin muotteja, vähän riippuen tilanteesta ja riittävyydestä. Kuistin osa oltaisiin mieluusti tehty valmismuoteilla, mutta mitoituksessa oli käynyt muutaman metrin vika. Kulmien menekin olin onnistunut laskemaan pieleen, mutta onneksi puuta on aina helposti saatavilla.

Apuvoimia oli koko viikon käytössä hienosti ja eipä hommista mitään olisi tullut ilman talkoolaisia. Kaikki puuhasivat lyhyillä yöunilla, jotta muotit saatiin ajoissa kuntoon. Iso kiitos siitä, toivottavasti pystymme jossain vaiheessa tämän jotenkin korvaamaan.

Pumppuauto tuli tontille torstaiaamuna etuajassa, joten kiirehän siinä loppuviimeistelyssä sitten taas tuli. Ja kaiken huipuksi eilen illalla tajusin, että kaksi muottia olivat liian alhaalla. Noh, mestarin ohjeiden mukaan virheen voi korjata lisälaastilla sokkeliharkkojen välissä. Onneksi. Hieman kyllä hirvittää, onko jotain muitakin mokia jäänyt huomaamatta. Tarkkana saa olla kuin porkkana koko ajan. Varmistus ja toinen, ehkä vielä kolmas...

Anturan valusta olisi ollut kiva saada työkuvia, mutta siinä hässäkässä ei kukaan ehtinyt kameraa kaivaa esiin. Kädet oli täynnä työtä muutenkin. Nyt on antura muovin alla odottelemassa maanantaina alkavaa muurausta. Kuvia kuitenkin.

Muottitoimitus tontilla. Mainostamiseksihan tämä vähän menee, mutta ei auta. Vaikka kyseiset kapistukset ovatkin käteviä esim. purkamisprosessilta välttymisen kannalta, niin ainakaan tämä porukka ei vakuuttunut niiden kätevyydestä muutoin. Puumuottien kasaaminen tuntui luontevammalta ja helpommalta. Suattaapi seuraavalla kerralla tulla käytettyä vielä jotain vaihtoehtoista menetelmää. Melkoisen näppärältä kuulostaa sokkeliharkoista tehtävän muotin käyttö...

Tässä näkyy työmaata. Sarjatyölinja lautojen sahaamiseen oli kovassa käytössä. :)

Sitten on valut suoritettu. Valmismuotit muotoutuivat melkoiseen makkaramuotoon. Sidoimme yläreunoja rautalangalla tasaisin välein yhteen, jotta pelättyä "levähtämistä" ei tapahtuisi. Oli myös melko onnistunut arvio betonintoimittajalta, kun hän teki "tassulevähdyksen lisän" alkuperäiseen arvioon betonin menekistä. Juurikaan ei tavaraa yli jäänyt. Tarkkaa työtä.

Anturoiden peittämiseen leikelty muovi oosoittautui harmillisen kapeaksi. Ei taas järki luistanut siinä kohtaa kun sen piti. Mestari vahvasti epäili tätä omakotitalorakentajalle tyypilliseksi pihiydeksi, mutta siitä ei tällä kertaa ollut kyse. Olimme vain hölmöjä. :) Mutta luovuudella ja työmaan nurkat tutkimalla saimme kehitettyä sorasta ja erinäisistä tarvikkeista tarpeeksi painoja, jotta saatiin muovit suhteellisen tiiviisti paikalleen. Illalla tehty tarkistus osoitti, että kosteus näytti ainakin melko hyvin pysyneen muovien sisällä.

Tyylinäyte puumuotista.

Illalla tehdyllä tarkastuskierroksella tuli myös otettua kuva tulevasta kotikadusta.

Sekä illan hämyisestä tontista.

Nyt vain harkkoja odotellen vietetään rauhallinen viikonloppu. Talkoolaisille ansaittua lomaa ja anturalle kaivattua kosteutta ja aikaa kuivumiseen. Sekä minulle hermovapaata, joka taas aiheuttaa suoran jatkumon isännän hermovapaaseen. :D

Kesäkuu!

Nyt se sitten on kesä. Tasan kaksi viikkoa on aikaa siihen, että tontille tömähtää puutavaraa sun muuta tarviketta kasapäin talotoimituksen muodossa. Siihen mennessä pitäisi saada perustukset valmiiksi, ja toistaiseksi (*koputtaa puuta*) näyttää ihan hyvältä. Eilen saatiin pohja tiivistettyä ja näin heti aamusta tontilla on taas apujoukot tekemässä loput tärytykset.

Itse käyn isännän kanssa vuokraamassa piakkoin peräkärryn, jonka jälkeen lähdemme noutamaan anturamuotteja tontille. Joudun palaamaan reissun ja peräkärryn palautuksen jälkeen taas toimistolle, mutta tänään taitaa raksa kutsua vielä töidenkin jälkeen. Antura olisi tarkoitus saada tänään kohdilleen ja huomiseksi iltapäiväksi tilata betoniauto paikalle. Hurjaa kerrassaan miten asiat etenee! Muoteilla tehtävän anturan lisäksi pitäisi tänään ja huomenna aamupäivästä askarrella perinteisellä laudoituksella muotit pilarien sekä takan alle.

Toimistolla on hyvä suorittaa pieniä laskutoimituksia työn ohella, joten tämän päivän ohjelmaani sisältyy betonin menekin laskeminen sekä sokkeleihin tarvittavien harkkojen määrä. Mikähän olisi sopiva varmuuskerroin... Kuljetuksesta tuskin kaikki harkot selviävät yhdessä osassa, puhumattakaan pienistä laskuvirheistä, latomisjärjestyksen vaikutuksista, virheellisistä katkaisuista jne.