Rapatessa roiskuu

Kun selvisin koulukiireistä, suunnattiin rautakaupan kautta tontille. Kuinkas muutenkaan. Tänään oli vuorossa jälleen muuraus- ja rappauspäivä. Sisällä muurattiin edelleen takan ympärystä, joka tulikin viimeisiä paloja vaille valmiiksi. Seuraavana sen osalta pitäisi pistää lasitiilet paikalleen. Villat saatiin koko alakertaan ja sokkeli on yhtä seinää vaille valmis pinnoituksen osalta.

Lasitiilien aukot näkyvät selvästi. Valitsimme tähän hiekkapuhalletut kirkkaan väriset lasitiilet.

Tässä näkyy valmiiksi käsiteltyä sokkelia. Väri on tummanharmaa. Ja vaikka kolmen seinän verran olen nyt harjoitellut, niin kulutusta en ole edelleenkään saanut pienemmäksi. Tähän pitkään seinään ei yksi 18kg ämpäri riittänyt. :/

Kuinkakohan tuo näkee mitään? Sisälläkin pöllysi. Kahiharkkojen katkominen on pölisevää puuhaa.

Ja jos rapatessa ei roisku, niin ainakin muuratessa voi itsensä sotkea hienosti. Vaikka nyt sitten astumalla liimalaastiämpäriin. :)

Ja kun lapset eivät ole paikalla, on aikuisten vuoro leikkiä. Ja ajaa potkulaudalla suoraan lattiakaivoon. Rämps. :) Onneksi mitään ei sentäs mennyt rikki.